Alkurysäys

Ahaa, taas perinteinen aloitusteksti! Ja taas uusi blogi... Ihan kuin niitä ei olisi jo muutenkin ihan liikaa. No, minkäs materialistinen otus itselleen mahtaa. Sitäpaitsi syytän tämänkin blogin olemassaolosta Kavea, jonka kanssa näitä modelliversumijuttuja olemme kikkailleet jo hyvän tovin.

Tässä tällainen epäedustava kuva heti alkuun, olkaa pahat. Epäedustava se on siksi, koska tuo rottaukko, Asko Haapanen, ei näytä parhaimmalta suoraan edestä kuvattuna, rottien naama kun on muotoutunut ihan eri tavalla kuin ihmisillä.

Jos ei jo käynyt selväksi, niin olen Afuze, yksi harvoista suomalaisista hevosmallifanaatikoista jotka eivät rajoita harrastustaan vain keräilyyn saati Schleicheihin, ja joka yrittää epätoivoisesti pitää The Tuherrus -blogia hengissä. Olisihan se aika kettumaista tappaa blogi juuri kun se on kituuttanut hengissä kymmenen vuotta. Se on paljon.

Voisin jossain kohtaa kirjoitella ihan kunnon selotusta siitä, mikä on modelliversumi, mikä pirun idea tässä blogissa on, miksi se ei ole samanlaista kuin vuosia sitten nähtyjen Schleich -blogien kanssa (ignoorataan se fakta, että Kaven pääblogi Silmin Maalatuin ei ENÄÄ ole tuollainen Sch -tallikertomusblogi - sitä varten on Orvon tallin blogi, jonka vastaajaksi perustin tämän oman räpellykseni) ja siis ylipäänsä perustelisin, miksi halusin tämän tehdä.

Uuden blogin perustaminen on aina vaikeaa, ja sen ehkä huomaa. Pääni on täynnä ajatuksia ja ristiriitaisia tunteita, mutta anti olla, minähän olen vakava aikuinen enkä... Ööö, enkä halua, että modellitalleiluani luullaan leikkimiseksi.

Meno tulee nimittäin olemaan paljon sairaampaa kuin mitä se normaalien muovihevoshullujen blogeissa on.

Niin ja huumorintajuni on aivan äärimmäisen rujo, eli rautalangasta väännettynä voidaan sanoa, että pidän erittäin mustasta huumorista.