Symppy esittää noin metrin korkuista ponia. Orobanche olisi oikeana otuksena yli 200 cm pitkä eli minun käsitykseni mukaan hän sopisi parhaiten kylmäveriratsujen tai joidenkin isojen, pitkämuotoisten puoliveristen ratsastajaksi.
 |
| Banskun koipi on vähän vinkura... Nukenjalkojen vääntely loogisesti on oikeasti yllättävän vaikeaa. |
Seuraavassa vähän asiaan liittyviä töherryksiä:
 |
| Kannattaa kiinnittää huomiota noihin ylikireisiin satulavöihin. |
Olen keksinyt tällaisten mäyräkoirahevosten pohjalta ihan fiktiivisen rodunkin, jonka aion jonain päivänä pienoismallittaa. Mutta sitä ennen pitäisi opetella muovaamaan ihan normaaleja (tai normaalihkoja) hevosia... Sellaista se on - muut keksivät erikoisen värisiä arabijalosteita, minä keksin sairaita rakennekukkashevosia (joiden väriskaala ei ole pätkääkään epärealistinen)!
Näitä mäyräkoirakaakkeja on olemassa ainakin kolmea tyyppiä, joista yksi on ponimostiisi, joka on vain pikkuponikokoinen cob. Useasti olen yrittänyt piirtää sellaista otusta kuin puoliverinen, jolla on päätään lyhyemmät jalat - se on hankalaa, koska aivoni yrittävät jatkuvasti pitää hevosen rungon tasapainoisessa suhteessa jalkojen mittaan! Kolmatta nysäjalkatyyppiä eli kylmäveristä en ole kai koskaan piirtänyt. Kirjoittaessani näille rotuhistoriikkia olen keksinyt, että nysäjalat aiheutuvat jostakin samantapaisesta geenivirheestä, mikä esiintyy myös joillakin koiraroduilla. Monella eläinrodulla esiintyvät "rotuominaisuudet" nimittäin ovat useasti vain perinnöllisiä sairauksia, jotka ihminen on päättänyt oikeuttaa jonkun oman villityksensä (esimerkiksi koiranäyttelyt) varjolla, ja koska erikoisuudentavoittelu nyt tuntuu olevan jokin kestotrendi.
Seuraavassakin olisi Symppy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
En tiedä mitä tähän edes pitäisi sanoa, mutta sen tiedän, etten aio katsella keljuilua.