Varhaispaloja: Rämä metsälaukkailee, 1. ja 2.

Haapiksen modelliversumi on ollut olemassa jo kauan ennen blogia, ja lähti kunnolla käyntiin vuonna 2016. Pitääkseni blogin sisällön aikajanan yhtenäisenä julkaisen myös nämä vanhat, sinänsä jo aivan tarpeettomat episoodit "Varhaispaloja" -alkuliitteen kera. Ne ovat alkeellisia, huonosti kuvattuja ja usein tarinattomia. Modelliversumin sisältö muuttui sitä mukaa kun uusia nukkeja ja hevosia tuli. Kaikki oli ennemmin spontaania ja ennalta-arvaamatonta eikä etukäteen suunniteltua. Ylipäänsä kyseinen vuosi oli kehityksen ja vakiintumisen aikaa, ja silloin tapahtui juttuja jotka eivät enää nykyversumissa kävisi päinsä tai eivät edes olisi voineet tapahtua. Kirjoitan näistä vanhoista episoodeista lähinnä analysoiden enkä tarinaa tehden, mikä sitten taas muuttuisi uudempien julkaisujen kohdalla. Vanhat episoodit kannattaa siis ottaa ensisijaisesti katsauksena pienoismaailmani (konkreettiseen) historiaan.

Tähän tulee poikkeuksellisesti kaksi episoodia, koska ne ovat käytännössä saman kasauman eri versioita. Kuvasatsien välillä ei ole juurikaan aikaa, ja uusiokuvat otin vain siksi, koska halusin täydellistää ensimmäisen. Varusteet elikkä suitset ja ohjat ovat samat kummassakin satsissa. Niitä ei näy enää kasaumissani, mutta nuo olivat omana aikanaan parhaat suitset mitä kokoelmassani oli.

Yksi ongelma näissä kuvissa on selvä: Rämä istuu liian edessä ja suorassa, vaikka hänen pitäisi olla melkoisen viikattuna.

Kuvauspäivämäärä: 3/12/2016. Kamerana Nikon COOLPIX S9900. Muistan ajatelleeni, että jos voisin, sijoittaisin nämä kuvat tai ainakin niiden tapahtumat johonkin hämärään metsämaisemaan. Se olisi ihan ideaalia. Rämä oli vielä niin tuore, etten ollut saanut nukkea edes valmiiksi, kun halusin jo iskeä sen hevosen selkään! Nykyisin mikään vastaavanlainen ei kävisi enää päinsä.

Tulin leikkineeksi kameran asetuksilla.

Rämän käsissä ei ole hihoja, vaan vain mattamustasta kankaasta tehdyt käsivarret.

Aivan turhaa säätövaraa... Nämä suitset tein aikana, kun en vielä omannut minkäänlaisia reseptejä tackille. Ilmankos oli hankalaa.

Rämä ei kyllä näytä edustavalta, kun kuvataan sen naamaa alaetuviistosta.

En ikinä saanut näihin kuviin sitä tunnelmaa ja dynaamisuutta, mitä niihin hain.

Se istuu lavoilla. Verratkaa tähän.

Seuraavaksi paranneltu versio, kakkosvedos.

Kuvauspäivämäärä: 13/12/2016. Kamerana Nikon D3100. Kuvat tulivat kamerasta hirmu tummina, ehkä koska käytin liian vahvaa himmennystä salamalle (ts. himmennyspaperi taisi olla liian paksu). Siksi muokkasin niitä rankalla kädellä, enkä edes yrittänyt pitää mustia kohtia kirjaimellisesti mustina. Osasta tuli kyllä selkeästi muokkaamattomia versioita katsottavampia.

Näissä Rämä ratsasti jo paremmin, siis selässä eikä lavoilla. Silti se oli liian suorassa.

Tästäkin tuli otettua seepia(hko)mpia kuvia.

Miksi en oikeasti voi KUVATA mitään tällaista?!

Nämä loput ovat aika käsittelemättömiä.

Seuraava postaus sisältäisikin vähän vähemmän kuvia.

By the way, aloitin jo hyvissä ajoin kriiseilyni näiden blogijuttujen suhteen. Jaksanko? Ajattelin, että julkaisisin vähintäänkin yhden episoodin päivässä, mikäli niitä vain on luonnoksissa tarpeeksi ja kaikki vieläpä julkaisukondiksessa. Saa nyt nähdä. Jos pidän nämä vanhat räpelmät näin simppeleinä, enkä julkaise kuvistakaan kuin jonkinlaisen osan, niin eihän sen pitäisi ihan mahdotonta olla.